maanantai 17. heinäkuuta 2017

Perinteinen retkipäivä

... Reposaareen.

Me tilattiin lauantaille hyvää keliä ja se me saatiin. Aamusella oli viileetä, vaan 15 astetta lämmintä. Pukeutuminen piti ottaa huamioon, koska me oltiin menossa paatilla. Lämmintä riittävästi, sillä vähentään kyllä pystyy.
Tuuli oli pauhannu edellisellä viikolla aikas lailla, joten vaikka ny oli suhteellisen leuto keli, vanha meri kyllä keikutti:


Reposaari lähesty pikku hiljaa. Poikettiin katsastaan yks kohde matkalla.

Saint Helena:



Sain Helenan Herra, Osmo Vargelin, rakensi "saaren" omin käsin, nostamalla kiviä merestä. Aivan käsittämätön kompleksi!
Jos kiinnostuit, voit lukasta asiasta Täältä.

Syämäs me käytiin :


Mahtavat oli annokset!

Jälkkärikaffille me mentiin, mihinkäs muuhun ku Tyrniä ja tyrskyjä- bloggari Sarin pop up cafeeseen. Sortteja oli jos millasia ja kovasti oli makosia.


Sortteja ei ehtiny kuvaan, sevverran noileesti ne katos päin äänätä :D

Päivä kulu rattosasti raikkaassa meri-ilmassa ja illan tullen palailtiin takas mökille, tai niiku melkein...
- meille ku toi auringonlasku ei viä näy, ni jäätiin matkalla lähisaareen odottaan.

KOMIA RIIPPAKOIVU


Tällänen killuu siä yhdes koivus. Vuadelta 1976 tää olis , mutta kuukaudesta ei ota selvää. Joidenki rakkaustarina on varmaan saanu täälä alkunsa.


Mikä ettei tällästä kattelis.


Liplatellen mökille.

Laitan tähän pari kuvaa tyttären kisulista, Viktorista:

LAIVAKISSA

KOITAN PYSYÄ NÄKYMÄTTÖMÄNÄ

ONKO IHAN PAKKO LIIKUA
Toivottelen vähä lämpimämpää jatkoo tälle suven lopulle ja kynttiläilloille :)


T: anne


sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Retkikohde

Nyt pitää vähä mainostaa omaa kuntaa...
- tai tarkemmin kunnan nähtävyyksiä.

Ja nyt en kerro tästä:


kuva lainattu 

- joka on muuten miälettömän hyvä kesäteatteri näytös!

Mennään retkeileen Piinukoskelle.

Piinukoski on yks monesta koskipaikasta Merikarviajoella. Siä on mahtava oleilupaikka laavuineen ja ruakapaikkoineen. Maasto on jyrkkää koskea kohti.



ISÄNTÄ ON TUA ALHAALLA NÄYTTÄMÄS KORKEUSEROSTA

TÄN PÖYDÄN ÄÄRES ON ISTUNU mm. MAAJUSSI TERO JA YKS MORSIAN EHDOKAS :)

PUUVAJASSA ON AINA POLTTOPUITA SAATAVILLA

HUUSSIAKAAN EI OO ALUEELTA UNOHDETTU
Sateen jälkeen kannattaa olla varovainen rantapenkereillä kulkiessa.




Retkipaikalta ku lähtee käveleen rantaa pitkin yläjuaksun suuntaan, vastaan tulee komia riippusilta. Näitä siltoja on tehty joelle muutamia. Kalastajien on helppo vaihtaa pualta jos ekalla rannalla ei kala meinaa ottaa pyydykseen.




Silta on vankkaa tekoo:



Kosken kuahuja kuunnellen katoo kyllä kaikki ajatukset :)



Ei muuta ku retkeileen ja nauttiin kauniista maisemista.

Hyvää alkanutta heinäkuuta <3

T: anne

sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Juhannustaikoja...

- vai tekemisiä?

Me viätettiin isännän ja koiruuden kans kolmisin Juhannus mökillä. Nuariso oli omilla teillään, kuka missäkin.

Tekemisistä sen verran, että me ollaan puuhasteltu piäntä "huvila ja huussia" taas. Niistä seuraavassa postauksessa.

Eli mennään aiheen viereen.

Kesäkelejä odotellaan, niiku monet muutki. Ollaan täällä silti saatu nauttia satunnaisista lämmöistä. Ja edelleen se on pukeutumis kysymys, miten tarkenee. Villasukkaa jalkaan ja huivia kaulaan jos vilu yllättää.

Aamuna muutamana oon seurannu joutsenperheen elämää. Viis niitä poikasia on ollu ja on edelleen. Kyhmyjoutseniahan nämä. Meidän lahdella on alkanu asustaan myös laulujoutsenia. Niitä on useita, toistakymmentä laskettiin eilen. Taitaavat olla viimevuatisia uroksia, vai sanotaanko niitä koiraiks...


Ne parveilee isoina tokkina ja välillä niillä on hirmusta kisaa aluerajoista. Yhtenä päivänä meinas yks ajaa meidän kyhmyjoutsen- uroksen matkoihinsa, mutta ei siinä onneks onnistunu.


Siinä ne "laulajat" peseskelee itteensä pintakivillä.

Tosiaan noista keleistä...



Nautittu ollaan jokasesta auringonsäteestä, mitä kohdilleen sattuu.
Aattonaki oli niin komiat kelit. Tuuli tyveni ja taivas kirkastu. Mikäs siinä oli kilistellä muutamalla skumppalasillisella.



Meillä oli oikeen kultahippuset mukana :)

Ehtoon edellä, ennen auringon laskua lähdettiin isännän kans souteleen lahdelle. Meidän rantaan ei näy juhannuksen aikaan toi auringonlasku, joten me mentiin sinne, mihin näkyy.



Sinne se laski, pilvirepaleitten alle ja mettän taa. Tää on tätä länsirannikon "yätöntä yätä".

Juhannuskokkoo mentiin katteleen omalle terassille. Se oliki ny komia...
- siä palo meidän mökin terassi ja portaat muitten riskujen seas.


Niistä hommista siis kuuluu myähemmin.

Me istutettiin vuasi takas raparperia meidän pihaan ja nyt jo tuli satoo muutaman oksan verran. Tein sit osasta raparperikeikaus kakun. Hyvää oli, mutta pikku sananen siitä leipomisesta...
- älä koskaan tee keikauskakkua irtopohjavuakaan, tai saat varmasti pestä uunis :D



Tähän loppuun viä kuva herkutteluannoksesta eiliseltä illalalta:


Merilohimedaljonki a´la isäntä.

T:anne

sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Sitä sun tätä

On tää elämä nykyään niin hektistä...
- ei millään meinaa ehtiä tännekkään mitään kirjotteleen.

Nyt on kertyny kaikkee tapahtumaa, että oli pakko järjestää aikaa tehdä tää postaus.

Ensiks, meille on tullu "pikkuväkee" perheeseen:


Tämä mirri on Viktor.
Tyttären asuinkumppani. Melko villi kaveri, kova jutteleen. Näkee kaikkialla mielenkiintoisia asioita. Suunnittelee kiipeilyä vaikka katonrajaan, kun vaan jotenki sinne pääsis.




Oikee pikku vintiö :)
Viktor oli meillä kylässä muutama viikko takas. Tuli junalla Tampereelta pienessä kantokassissaan. Muutaman kerran meinas kaveri jo olla hukas, ku ei hetkee pysyny paikallaan ja mennä viipotti pitkin kämppää. Ruuan jälkeen se hiukan väsähti, että ehdin napata kuvia. Viktorista kuulette varmaan joskus toistekki.

Isännällä oli synttärit tässä reilu viikko takas ja hommattiin mökille uus grilli. Isäntä kun on tunnetusti oikee gurmeekokki kaikkien muitten osaamisten lisäks. Grillin "avajaisia" viätettiin viikonlopulla. Grillin kaasulevyllä kypsy lohenruatosoppa alkukeitoks:



Sopassa oli omegat kohdillaan.

Uusia pottuja keitettiin ja niistä tehtiin pottusalaattia. Tuaresalaattia oli kans tarjolla ja komiat lohimedaljongit isäntä grillissä kypsensi. Kalalle tehtiin tar tar-soossia:




Kyllä oli niin komiaa ruakaa, että...

Sää oli tuulinen, mutta aurinkoinen. Lähdettiin ajeleen porukalla isännän veljen puupaatilla. 



Poikettiin Merikarvian satamas Ravintola Rantahuaneella juamas lämmintä.


Paluumatka tehtiin vähä eri reittiä. Kylmää kyytiä se olis ollu, mutta pukeutumiskysymyshän se on ku merellä liikkuu. Eikä välillä tarvi ees liikkua, ei muuta ku olla vaan:


Kyllä näillä vetimillä tarkenee.

Yhtäkaikki...
- jokaisen huulilla on kylmät kelit.

Kuukausi takas kaupalle tuli aamusti iäkäs miäs. Ensisanoikseen hän tuumas, että:
- viime yä oli suviyä. Oli kylmä yä. Se tiätää seuraavaa 40 vuarokautta kylmää!

Mä aattelin, että ei kyllä tiä, ei enää mikkään vanhan kansan sanonnat paikkaans pidä. Mutta, näin se vaan on ollu.
Ja sit toinen tapaus, muutama viikko takas. Myäs iäkkäämpi herra sano, että kylmät jatkuu seuraavaan täyden kuun aikaan asti... suviyän aikaan oli täyskuu ja kylmää oli... 

Sitä mä jo uskoin ja siltä se ny näyttää. Ens viikolla pitäis suunnilleen olla se täyskuu ja niipä noi säätiadot tossa ny lupailee, että lämmintä alkais pikkuhiljaa tuleen.

Sitä odotellessa ihaillaan ny vaikka tota auringonlaskukuvaa:


Ei mulla muuta :)

T:anne